Ällöttävä rupikonna

Rupikonna mietti kaverinsa kanssa mitä tekisi. Mennään seikkailemaan. He lähtivät seikkailuun autiomaahan. Ne oli puolessa välissä matkaa kun tuli aavikkovartijat. He kysyivät: 
- Mitä te teette?
Rupikonna huudahti:  
- Me ollaan seikkailemassa.
Vartijat huutavat:
- Aha tää on area51. Ettekö tiedä? Me otetaan molemmat mukaan tai toinen vaan.
Rupikonna sanoo:
-         Molemmat.
Vartija sanoo:
-         Ok.
Ne olivat lähteneet kun rupikonna putosi kyydistä. Rupikonna ei löytänyt kaveria koskaan.

Arttu

Keke 17.10.

Kestävän kehityksen vaikuttamisprojektimme starttasi

ympäristökasvattaja Lotta Palomäen vetämän toiminnallisen kokonaisuuden merkeissä.

Leikimme cocktailkutsuja uusilla sukunimillä, jotka saattoivat olla vaikka Hajustettu wc-paperi, Lumipallopihdit, Nenäkarvanpoistaja, Tikkarinpyörittäjä tai Sähkökärpäslätkä.

(Maailmassa on niiiiiiin monia turhia esineitä, joita ei oikeasti tarvittaisi.)

Piti rakentaa kuvakorteista jono, jossa näkyy puuvillan reitti pellolta valmiiksi vaatteeksi.

 

Pelasimme hedelmäsalaattia roskismuodossa.

Jokaisen edessä oli jokin roskislappu (kartonki, seka, energia, metalli, paperi).

Joku oli keskellä ja Lotta sanoi jonkin roskan nimen ja kysyi, mihin se kuuluu.

Ne kenellä oli oikea vastaus vaihtoivat paikkaa.

Keskellä oleva koitti saada paikan piiristä itselleen. 

 

Teimme luuppitutkimuksia.

 

Leikimme leikkiä, jossa kasvi tuottaa itselleen sokeria ravinnoksi ja happea jää ylimääräiseksi elolliseille olioille.

 



Kuvatekstejä rustasivat: Onni, Nuppu, Milja, Minttu ja Eeli

Kaksipäinen monsteri ja myrkkymarja

Olipa kerran kaksipäinen monsteri jonka nimi oli Minscy. Hän asui taikalinnassa. Minscy lähti metsään keräämään sieniä. Samalla Minscyn maha kurni nälkää. Minscy söi mustikoita ja puolukoita. Minscy huomasi vadelmapensaan johon säteili aurinko. Vadelmat oli kirkkaan pinkkejä. Minscy ajatteli että ne olivat taikaa, mutta kun hän maistoi. Arvatkaa minkä hän söi, hän söi myrkkymarjan. Minscy meni ajassa viisi vuotta eteenpäin. Samassa hän oli taikalinnassaan. Minscy oli myrkyttynyt. Myrkyn voima oli vahva. Se aiheutti seinään juoksua ja ympyrään pyörimistä. Kahden päivän päästä se lakkasi. Ja kaikki muuttui ennalleen. Lopulta Minscy palasi linnaansa. Kaikista sienistä mitä Minscy löysi niin hän teki keittoa hoviväelle.

 

Sofia

Prinsessa

Olipa kerran kaunis prinsessa joka päätti lähteä rannalle. Hetken mietinnän jälkeen hän lähti rannalle. Matka oli lyhyt. Ranta oli melkein linnan vieressä.  Rannalla prinsessa laittoi viltin hiekkaan ja katsoi taivaalle. Prinsessan mielestä taivas oli kaunis. Taivaalla ei ollut pilven pilveä. Prinsessa alkoi syödä eväitä kuppikakkuja ja mehua.  Sitten prinsessa päätti mennä uimaan joten hän puki uimapuvun päälle  ja lähti uimaan. Samalla kun hän ui hän ajatteli uida saareen joka oli kaunis. Hän ui ui ja ui kunnes pääsi saareen. Prinsessa päätti tutkia saarta. Saari oli iso. Prinsessa eksyi saareen ja mietti miten päästä saaresta pois. Prinsessa oli hätääntynyt mutta hetken päästä alkoi kuulua surinaa. Prinsessa mietti mistä ääni voisi olla peräisin. Hetken päästä ilmestyi helikopteri joka laskeutui aivan prinsessan viereen. Kopterista astui ulos nuori mies joka kysyi miksi olet täällä. Sitten prinsessa vastasi: Minä eksyin uidessani saareen päin ja sitten päätin tutkia saarta ja tutkiessani eksyin. Sitten mies kysyi: Haluatko tulla kyytiin? Prinsessa kysyi: Todellako? KYLLÄ MINÄ TULEN kyytisi. Sitten mies sanoi: Tule vaan. Sitten mennään. Tässä on helikopterini, tervetuloa kyytiin. Olen menossa linnaani haluatko sinäkin tulla ?  Sitten prinsessa sanoi: Haluan, olet mukava, kiitos kun pääsen linnaasi. Mies sanoo: Ole hyvä ja kiitos, nyt mennään. Pian Linna alkoi olla lähellä. Sitten he laskeutuivat linnan pihalle. Linna oli kaunis. Prinsessa päätti kosia prinssiä ja mennä naimisiin. Niin he menivät naimisiin ja elivät elämänsä onnellisina loppuun asti.

Ella

Hunnit telttailemassa

Jotkut hunnit olivat menossa telttailemaan. Ne kävelivät tietä pitkin. Ne tarkkailevat telttapaikkaa. Ja hunnit löysivät paikan. Siellä hunnit löysivät taskulampun. Sitten yö tuli. Ja hunnit tajusivat laittaa teltan. Mutta sitten sinne tuli pahiksia laskuvarjoilla ja he hyökkäsivät. Sen jälkeen hunneista tuli super-sayaneitä! Ja he hyökkäsivät kanssa. Ja he voittivat. Sen jälkeen hunnit muuttuivat normaaleiksi ja alkoivat kävellä kotiin kamojen kanssa. Mutta niiden kotona oli eeppinen nuudelilautanen odottamassa heitä.

 

Krisu

Suoraan soitintehtaalta

Lehmät karkuteillä (lautapeli)

Lautapeli testaajien koekäytössä.

Sitä ja tätä syksyn varrelta

Teimme lämpötilamittausten tuloksista viivadiagrammeja.

Pelasimme jalkapalloa.

Teimme enkun tehtäviä laniluolassa.

Kässässä teimme quiroihin nahkaosat.

Koristelimme myös quirot haluamallamme tavalla.

Yhdellä tunnilla kokeilimme ötökkäsilmiä.

Tehokasta tiimityötä!

Kuvatekstejä rustasivat: Eeli, Vilma, Onni, Ella, Saimi ja Hepa

Kirjanmerkkejä omista toteemieläimistä

Askartelimme kirjanmerkit toteemieläimistä. Pohdinnassa yksin ja yhdessä: millainen olen ja miten ympäröivään maailmaan suhtaudun.

p.s. Kuva haettu täältä.

Taksvärkkipäivänä 6.10.

Taksvärkkipäivänä olin töissä...
... r-kioskissa
... Vääksyn varaosa- ja tarvikeliikkeessä
... Holman Prisman apteekissa
... Superappissa


Olin...
... mummilla ja ukilla siivoamassa
... kotona tekemässä kotitöitä
... haravoin kotona koko pihan
... mummolassa tekemässä kotitöitä
... siivoamassa koulussa koko yläkerran


Taksvärkkiraportti: Lokkilaaksolaiset

Prinsessa Annikan muistinmenetys

Olipa kerran kaunis prinsessa. Prinsessan nimi oli Annika. Annika asui kuumassa autiomaassa. Annika oli aina halunnut asua metsässä. Annika istui tuolilla ja mietti. Yhtäkkiä katosta putosi kivi hänen päähän! Annika heräsi sängyltä. Annika ihmetteli kovasti missä hän oli. Yhtäkkiä ovi avautui, joku tuli huoneeseen! Annika esitti nukkuvaa. Sieltä tuli joku tyttö. Hän sanoi:

-Hei Annika!

Annika säikähti ja ajatteli:

- Mitä hänhän tuntee minut!
 Tyttö sanoi:
 - Mitä sinulle on käynyt? Etkö muista minua?
- En….. Annika sanoi.
-Ei haittaa minä olen siskosi Monika,  Annika vastasi.
 - Ai…. Annika sanoi ja tarkasteli Monikaa.
Sitten yhtäkkiä lauta putosi Annikan päähän ja Monika huutaa kauhuissaan:
-Annikaa!!
Sitten Annika heräsi ja sanoi ihmetellen:
-Mitä sinä täällä teet?! 
Monika sanoi lempeästi:
 -Muistat minut.
 Sitten Annika nousi sängystä ja halasi Monikaa.

 

Nuppu

Story

Olipa kerran kaksipäinen monsteri nimeltä Bob. Hän asui Synk-metsässä. Hänellä oli kaikki hyvin kunnes eräs hobitti nimeltä Bilbo Reppuli ja hänen kääpiö ja velho ystävänsä Gandalf Harmaa. He toivat ison pyörremyrskyn mukanaan tuhoamaan Synk-metsän. Kaikki paitsi Bob tuhoutui. Hän lähti pakoon mahtavan Org Zorkin vuorelle jonka hän oli vallannut kääpiöiltä. Kun Bob kääntyi katsomaan taakse se näki että pyörremyrsky seurasi sitä.                      

                                        
Hermanni

Pena ja epäonnen kolikko

Olipa kerran sammakko nimeltään Pena. Penalla oli ihan tavallinen elämä. Eräänä päivänä se meni kalastamaan. Samalla reissulla hän eksyi synkkään metsään. Pena löysi metsästä kolikon.  Se oli epäonnen kolikko. Pena ei tiennyt että se oli epäonnen kolikko. Niin se laittoi sen lompakkoon. Kaksi päivää vaellettuaan hän löysi kotilammen luo. Hän oli tosi nälkäinen ja janoinen. Mutta Penan kellarissa oli vain mädäntynyttä ruokaa ja lammen vesi oli saastunut. Sammakko heitti kolikon pois ja kaikki kääntyi parhain päin.      

 Juuso

Tultasyöksevä lohikäärme

Olipa kerran tultasyöksevä lohikäärme, joka asui yksin aarteidensa kanssa synkässä metsässä tulivuoren juurella. Synkkämetsä ei aina ole ollut synkkä ja pimeä. Se on ollut valoisa ja vihertävä. Siellä on asunut paljon muitakin eläimiä ja lintuja. Lohikäärme oli muuttanut sinne sata vuotta sitten. Yhtenä päivänä lohikäärme oli lennolla synkän metsän yläpuolella, kun se näki lantin. Lohikäärme meni katsomaan mikä tämä on. Se ei tietysti tajunnut, että oli syönyt EPÄONNENLANTIN!! Nyt sen kaikki tekeminen oli epäonnista. Kuten esim. aina kun se lensi, se tippui alas ja söi koko ajan myrkkymarjoja tai jotain muuta myrkyllistä. Siitä ei koskaan tullut kunnollista lohikäärmettä.

 

Tehnyt: Eeli        

Yleisurheilukilpailut

20.9.2016  oli Aurinkovuoren koulussa yleisurheilukisat, jotka pidettiin Asikkalan urheilukentällä. Urheilupäivään sattui hyvä, mutta viileä sää. Päivä alkoi alkujumpalla, jolloin opettaja näytti liikkeitä ja oppilaat tekivät perässä.  Sai osallistua enintään kahteen lajiin ja sukkulaviestiin. Lajeina olivat 3-4lk: 60m juoksu, 600m juoksu, pituushyppy ja pallonheitto. 5-6lk lajivaihtoehdot olivat: 60m juoksu, 600m juoksu, keihäänheitto, kuulatyöntö, pituus- ja korkeushyppy. Saimi osallistui 3-4lk pituushyppyyn, 60m juoksuun ja sukkulaviestiin. Syömässä kävi jokainen vähän eri aikaan. 2km lenkki piti käydä sellaisessa välissä, jossa ehti. Todella moni 3-4lk osallistui 60m juoksuun ja pituushyppyyn. Omien lajien välissä oli mahdollisuus pelata mölkkyä tai hyppiä hyppynaruilla. Saimi sai 3-4lk 60m juoksusta pronssia, mutta pituushypyssä hän ei päässyt mitalisijoille. Kaikki luokat olivat valinneet viisi tyttöä ja viisi poikaa sukkulaviestiin. Sukkulaviesti alkoi n. klo 11.30. Koulupäivä kaikilta loppui kaikilta klo 12.00. Sukkulaviestin jälkeen luokat kokoontuivat oman opettajansa luokse ja opettaja päästi lähtemään kotiin.

 Tehnyt: Saimi

Kanahyppely (lautapeli)

Lautapelin testausvaihe meneillään.

Lampaan matkassa (lautapeli)

Lautapelitestaajat työssään.

Hevoskilpailu (lautapeli)

Vuohijahti (lautapeli)

Testipelaajat pelaamassa Vuohijahtia.

Sikinsokinpianistin Suomi (eli n. 99 vuotta musiikkia) -konsertti 28.9.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Koululla oli bileet, koska 99 on uusi sata.

Ensimmäisenä kuultiin Finlandia. Se kuulosti erilaiselta, koska nyt soittajia oli vain kaksi ja oikeasti soittajia on yli 60. (Sibeliuksesta ei sitten sen enempää, koska viime vuonna oli Sibeliuksen juhlavuosi.)

Maamme laulua harjoiteltiin useamman kerran. Ja sehän lauletaan aina seisten.

Ennen vanhaan tykättiin laulaa kansanlauluja, joihin keksittiin itse sanoja. Me lauloimme Hilu hilua.

Sota-aikana oli tanssikielto.

Rockia ja rautalankarockia kuulimme myös. Jee!

Lastenmusiikkia (Fröbelin palikat) ja Apulantaa (Anna mulle... "pitsaa") kuulimme myös.

Nyt tiedämme, että ö on ruotsiksi saari. Se on myös ihan paras hittibiisi. Ja sammakot on ikuisii. Ja se hetkessä keksitty biisi oli hauska myös.


Ja nämä siksinsokin tuumailut kokoilivat samaan juttuun: Onni, Juuso, Vilma, Milja, Hepa, Eeli ja Saimi