keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sikinsokinpianistin Suomi (eli n. 99 vuotta musiikkia) -konsertti 28.9.


Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Koululla oli bileet, koska 99 on uusi sata.

Ensimmäisenä kuultiin Finlandia. Se kuulosti erilaiselta, koska nyt soittajia oli vain kaksi ja oikeasti soittajia on yli 60. (Sibeliuksesta ei sitten sen enempää, koska viime vuonna oli Sibeliuksen juhlavuosi.)

Maamme laulua harjoiteltiin useamman kerran. Ja sehän lauletaan aina seisten.

Ennen vanhaan tykättiin laulaa kansanlauluja, joihin keksittiin itse sanoja. Me lauloimme Hilu hilua.

Sota-aikana oli tanssikielto.

Rockia ja rautalankarockia kuulimme myös. Jee!

Lastenmusiikkia (Fröbelin palikat) ja Apulantaa (Anna mulle... "pitsaa") kuulimme myös.

Nyt tiedämme, että ö on ruotsiksi saari. Se on myös ihan paras hittibiisi. Ja sammakot on ikuisii. Ja se hetkessä keksitty biisi oli hauska myös.


Ja nämä siksinsokin tuumailut kokoilivat samaan juttuun: Onni, Juuso, Vilma, Milja, Hepa, Eeli ja Saimi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti