Olipa kerran lapsi, jonka nimi oli Niina. Hän oli 5-vuotias. Kun oli ensimmäinen päivä joulukuuta, Niina pomppasi aamulla sängystä pois ja lähti avaamaan joulukalenterin. Hän huusi samalla:
- Vihdoin saa avata joulukalenterin!
Tämä sama tapahtui joka päivä. Kun oli jo 22. päivä, Niina mietti, että Joulupukilla on paljon tehtävää. Se mitä Niina ajatteli olikin totta.
Joulupukilla oli hirveästi tehtävää, mutta onneksi tontut olivat auttamassa Joulupukkia. Tonttuja oli n. 100. Joulupukinpajassa oli 20 kerrosta, jotta kaikki tontut mahtuivat pajaan. Tontut olivat yötä päivää tekemässä lahjoja.
Kun oli jouluaatto, Niina juoksi alakertaan ja huusi:
- Jee! Nyt on jouluaatto ja illalla saa lahjoja.
Joulupukki oli lähtenyt jo aamulla matkaan, jotta hän ehtisi käydä joka puolella maailmaa.
Niinan perhe meni aamulla syömään joulupuuroa Niinan mummolle. Niina halusi saada puurosta mantelin, koska hän tiesi, että siitä saisi karkkia. Niina saikin mantelin, mutta hän ehti syödä sen ennen näyttämistä. Hän silti sai karkkia.
Kun he olivat syöneet puuron he lähtivät kotiin. Noin klo 14 he söivät ruuan kotona. Ruuan jälkeen Niina odotti valtavasti Joulupukkia. Kun oli Joulupukin aika tulla, niin joku koputti oveen.
- Kop kop! kuului ovelta. Kun Niina meni avaamaan oven hän näki Joulupukin. Joulupukki kävi istumaan ja alkoi jakaa lahjoja. Niina sai monen monta lahjaa!
Saimi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti